lauantai 19. syyskuuta 2015

Kylätapahtumaa ja vesimelonioivallusta

Aamusta lähtien oli säpinää talossa! Yksi tyyppi ilmoitti että tänään on maailman paras päivä, ja älkää te muut vain pilatko sitä! Kyseessä oli siis kylätapahtuma, mukavaa torimeininkiä. Kotiin palattuamme 5 v haaveili silmät ummessa: Kumpa meillä olisi hattarakone! 














Tämä on joka vuosi yhtä mielenkiintoinen.. :D Tällä tehdään päreitä vanhalla tavalla ja meteli on aikamoinen. Kumpa olisin hoksannut ottaa sieltä varapäreitä...  









Miniponi oli suloinen! Kukaan ei kuitenkaan halunnut mennä kyytiin, kummallista! Vuohi herkutteli onnellisena pienimmältä tipahtaneen munkinpuolikkaan ja tyttö oli kyllä ihmeissään. 




Sitten siitä melonista! :D Olin aina leikannut melonin lohkoiksi joita oli vaikea syödä kuorta myöten. Nyt on täälläkin oivallettu että meloni kannattaa leikata eri tavalla! 

 

Ensin puoliksi, leikkuupinta leikkuulautaa vasten ja sitten leikataan pystypäin. Näin saa helpostisyötäviä melonitikkuja joissa on kuorta vain vähän. Pientenkin on helppo syödä niitä! Kai tämäkin olisi pitänyt hoksata jo aikoja sitten ;)










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti